YHTIÖVASTIKE
Osakkeenomistaja on velvollinen maksamaan yhtiövastiketta asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä mainittujen perusteiden mukaisesti. Yhtiövastiketta kerätään asunto-osakeyhtiön menojen kattamiseksi. Yhtiövastike jaetaan usein hoito- ja pääomavastikkeeseen (puhekielessä usein myös ”rahoitusvastike”). Vuosittain perittävien vastikkeiden suuruuden päättää useimmiten varsinainen yhtiökokous. Osakkaille lähetetään vastikemaksulaput vuosittain etukäteen. Vastikkeen maksuajan ja -tavan päättää usein hallitus, ja usein vastikkeiden eräpäivät ovat kuun alussa. Osakkaiden yhdenvertaisesta kohtelusta johtuen vastikkeiden maksamiselle määrättyjä eräpäiviä ei ole mahdollista sopia osakaskohtaisesti erikseen.
LAINAOSUUDEN POISMAKSAMINEN
Pääomavastikkeen periminen perustuu siihen, että osakkaille on yhtiöjärjestyksessä annettu mahdollisuus maksaa osuutensa yhtiön rakennusaikaisista ja/tai muista pitkäaikaisista lainoista.
Yhtiöjärjestysten määräykset pääomavastikkeista poikkeavat varsin paljon toisistaan. Joissakin yhtiöissä lainan takaisinmaksumahdollisuus koskee yksinomaan rakennusaikaisia lainoja. Tällaisissa yhtiöissä korjausrakennushankkeita varten otettavat lainat ja niiden takaisinmaksumahdollisuus eivät perustu yhtiöjärjestyksen määräykseen, eikä yhtiöjärjestyksen mukaista pääomavastiketta voida näissä yhtiöissä periä. Asunto-osakeyhtiölaissa on olettamasäännös siitä, mitä menoja katetaan pääomavastikkeella, jos yhtiöjärjestys ei niitä tarkemmin määrittele. Olettamasäännöksen mukaan pääomavastikkeella katetaan vain kiinteistön ja rakennusten hankkimisesta, rakentamisesta sekä peruskorjauksista ja uudistuksista aiheutuvat pitkävaikutteiset menot.
Lainaosuuden suoritusten ajankohdan määrittelee yleensä hallitus. Pankit perivät yleensä lisämaksun lainan pois maksamisesta. Maksun suuruus vaihtelee pankeittain. Lainan poismaksamisesta aiheutuneista kustannuksista vastaa osakas.
Mikäli haluat maksaa lainaosuutesi pois, ole yhteydessä isännöitsijään. Lainaosuuslaskelman tekemisestä aiheutuneet kulut laskutetaan osakkaalta. Maksun eräpäivä tulee olla tiedossa ja maksun tulee olla taloyhtiön tilillä eräpäivänä. Taloyhtiö tilittää maksun rahoituslaitokselle viipymättä. Jos osakkeenomistaja maksaa pois koko lainaosuutensa, päättyy pääomavastikkeen maksuvelvollisuus maksukuukautta seuraavan kuukauden alussa.
KÄYTTÖKORVAUKSET
Yhtiövastikkeesta on pidettävä erillään niin sanotut käyttökorvaukset. Taloyhtiön käyttökorvausmaksut tarkoittavat muun muassa sauna-, autopaikka- ja pesutupamaksuja. Käyttökorvausmaksut perustuvat aina sopimukseen käyttäjän ja taloyhtiön välillä ja ne eivät ole vastikkeita. Yhtiöjärjestyksessä voidaan kuitenkin määrätä käyttökorvausten rinnastamisesta vastikkeeseen.
Vaikka käyttökorvausmaksut on taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä rinnastettu vastikkeisiin, osakas ei ole vastuussa vuokralaisen käyttökorvausmaksuista, ellei osakkeenomistaja ole tähän erikseen sitoutunut. Käyttökorvauksien suuruudet voi määrätä hallitus, mutta yleensä niistä päätetään yhtiökokouksessa.
Mikäli yhtiöjärjestyksessä on määrätty erikseen esimerkiksi vesi- tai lämmityskustannuksista, rinnastuvat nämä kuitenkin vastikkeisiin, eivätkä siten ole käyttökorvauksia.
AUTOPAIKAT
Yhtiön hallinnassa olevat autopaikat varataan isännöitsijältä. Isännöitsijällä on ajantasainen tieto varatuista ja vapaista autopaikoista.
Osa hallituksista on laatinut taloyhtiölle autopaikkasäännöt, joiden perusteella yhtiön hallinnassa olevat autopaikat jaetaan. Autopaikat eivät yleensä siirry huoneiston myynnin mukana seuraavalle osakkeenomistajalle, vaan ne vuokrataan jonotusperiaatteella seuraavalle jonossa olevalle. Tästä on kuitenkin taloyhtiökohtaisia poikkeuksia.
Autot saa pysäköidä ainoastaan niille varatuille paikoille.
Merkityt vieraspaikat on tarkoitettu talossa vieraileville, ei talossa vakituisesti asuville!
SAUNAVUOROT
Saunavuorot varataan isännöitsijältä. Isännöitsijällä on ajantasainen tieto saunan käyttäjistä ja vapaista saunavuoroista. Jätä sauna aina seuraavalle kylpijälle siistiin kuntoon ja huolehdi, että vesihanat tulee suljettua ja valot sammutettua. Hiusten värjääminen taloyhtiön saunassa on kielletty.
ILMANVAIHTO JA LÄMMITYS
Mikäli taloyhtiössänne on koneellinen ilmanpoisto, niin poistoilmapuhallin imee ilmaa niistä huoneiston osista, joissa ilmanvaihdon tarve on suurin. Korvausilma tulee asuntoon yleensä korvausilmaventtiileistä. Ilmanvaihto on tärkeä osa asumisviihtyvyyttä.
- Huoneiston käyttäjän tulee noudattaa ja perehtyä ilmanvaihtolaitteiston käyttö- ja hoito-ohjeisiin.
- Keittiön ikkunat tulee olla suljettuna ruoanlaiton aikana, etteivät käryt pääse muihin huoneistoihin.
- Poistoilmaventtiilit tulee puhdistaa huoneiston käyttäjän toimesta säännöllisesti. Pyydä tarvittaessa huoltomieheltä apua.
- Venttiileitä ei saa tukkia tai peittää.
- Huoneiston tuulettaminen tulee tehdä nopealla ristivedolla ja välttää lämmön pääsemistä harakoille.
Asumisterveysohjeen mukainen lämpötila asunnoissa on noin 21 oC. Tällöin energian kulutus ja asumisviihtyvyys ovat optimaalisella tasolla. Lämmitysjärjestelmän tasapainotuksella pyritään samaan koko taloon tasainen asumislämpö. Yleisissä tiloissa ja porraskäytävissä voi olla hieman viileämpää kuin asumistiloissa.
- Ilmoita heti kiinteistöhuoltoon tai isännöitsijälle havaitsemistasi vuodoista pattereissa tai putkistoissa.
- Jos patterissa on ilmaa, pyydä kiinteistönhuoltoa ilmaamaan patteri. Älä tee sitä itse.
- Huoneen lämpötilan mittausta varten kannattaa hankkia laadukas lämpömittari ja sijoittaa se keskelle huonetta, ei ikkunan viereen.
- Huonelämpötiloja kannattaa seurata.
- Suuret ulkoilman lämpötilan vaihtelut vaikuttavat huoneistojen lämpötilaan viiveellä.
- Varmista etteivät verhot tai huonekalut peitä patterin termostaattia.
- Patterin tulee olla joskus kylmä. Silloin termostaatti toimii oikein.
- Älä tuuleta lämpöä ulos!
ENERGIANSÄÄSTÖ
Ilmoita aina vuotavista vesihanoista ja wc-pöntöistä kiinteistöhuoltoon tai isännöitsijälle. Vuotavat kalusteet ovat kosteusvaurio riski ja ne saattavat aiheuttaa yllättävän laskun asukkaalle. Pienikin vuoto lisää vedenkulutusta huomattavasti.
- Älä juoksuta vettä turhaan
- Älä pese astioita juoksevan veden alla
- Pese aina täysiä koneellisia pyykkiä
- Suihku kuluttaa vähemmän vettä kuin ammekylpy
Taloyhtiön viemäreihin ei saa laittaa mitään, mikä ei ole ensin syöty tai juotu. Ne aiheuttavat tukkeutumisvaaran, joka tulee kalliiksi taloyhtiölle.
Älä siis laita viemäriin mitään sinne kuulumatonta. Huolehdi myös lattiakaivon ja hajulukon puhdistuksesta säännöllisesti.
JÄTEHUOLTO
Jätteet pitää lajitella. Perämeren Jätehuolto Oy vastaa toimialueemme jätteiden keräyksestä ja kierrätyksestä. Ekopisteissä on keräysastiat keräyspaperille, keräyskartongille, keräyslasille ja pienmetallille. Kodinkoneita ja muuta kodin elektroniikkaa ei ekopisteille taikka aluekeräyspisteille saa viedä, vaan ne tulee toimittaa Ekoasema Esa ja Pojat, Monitarmon toimipisteeseen tai muihin virallisiin vastaanottopisteisiin. Kodinkoneiden ja elektroniikan sekä vaarallisten jätteiden vastaanotosta ei kotitalouksilta peritä vastaanottomaksua.
Jätehuollon perusmaksu otettiin käyttöön 1.4.2016. Taloyhtiö maksaa huoneistojen perusmaksut. Jokainen huoneiston omistaja/haltija saa käyttöönsä asiakaskortin. Kortin haltija voi viedä ekoasemalle jäteastiaan soveltumatonta maksullista jätettä neljä kertaa vuodessa ilmaiseksi. (lue jätehuollon perusmaksu ja asiakaskortti kotitalouksille tästä linkistä)
TURVALLISUUS
Taloyhtiön turvallisuus koostuu muun muassa avainturvallisuudesta, turvallisesta valaistuksesta, valvonnasta sekä toimivasta tekniikasta. Mahdollisiin uhkaaviin tilanteisiin tulee varautua etukäteen, minkä lisäksi ajantasainen ja kattava vakuutusturva muodostaa tärkeän osan taloyhtiön turvallisuutta.
Lain mukaan kaikilla taloyhtiöillä tulee olla laadittuna pelastussuunnitelma. Pelastussuunnitelman laadinta on hallituksen vastuulla. Hyvä pelastussuunnitelma syntyy taloyhtiön ja asukkaiden yhteistyöllä. Näin pyritään ennakoimaan vaaratilanteita ja ohjeistamaan asukkaita vaaratilanteiden varalle. Taloyhtiö valitsee tarvittaessa turvallisuushenkilöstön. Pelastussuunnitelma annetaan kaikille asukkaille tiedoksi. Pelastushenkilöstön kannattaa myös kouluttautua.
Jokaista 60 m² kohden tulee lain mukaan huoneistossa olla asennettuna vähintään yksi toimiva palovaroitin. Palovaroitin on pelastuslain mukaan huoneiston haltijan vastuulla. Taloyhtiön kunnossapitovastuulla on kuitenkin perusjärjestelmään kuuluvan sähköisen palovaroittimen kunnossapito, mikäli taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä ei ole toisin määrätty.
Palovaroittimen toiminta tulee tarkastaa säännöllisesti ja vaihtaa paristo ajoissa. Noudata sijoittelussa palovaroittimen mukana tulevia ohjeita. Palovaroitin on halpa henkivakuutus.
Myös sammutuspeite on hyvä hankkia jokaiseen huoneistoon. Se on hyvä pitää käden ulottuvilla ja opetella sen käyttö jo etukäteen. Ullakolle, kellarikäytäville ja yleisiin tiloihin, ei saa jättää asukkaiden tavaroita. Paloturvallisuuden vuoksi niiden säilyttäminen näissä tiloissa on ehdottomasti kielletty. Huomioi myös vaarallisten aineiden säilytysohjeet ja määräykset ullakko- ja kellarivarastoissa. Lastenvaunuja-, rollaattoreita ja rattaita ei saa paloturvallisuussyistä säilyttää taloyhtiön rappukäytävässä.
Ennakoi henkilökohtaisesti vaaratilanteita. Älä esimerkiksi jätä mitään koneita päälle ilman valvontaa. Muista sulkea hanat aina käytön jälkeen.
Yleinen hätänumero on 112.
MUISTA AINA ILMOITTAA POIKKEAVASTA TAI TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVASTA ASIASTA KIINTEISTÖNHUOLTOYHTIÖLLE TAI ISÄNNÖITSIJÄNTOIMISTOON.
